Elämysten talo ja Oivallusten talo tuovat ilmettä Myyrmäen keskustaan Oivallustentalo ja Elämystentalo muodostavat kunnianhimoisen hankkeen, joilla toteutuessaan olisi merkittävä positiivinen vaikutus Myyrmäen vapaa-ajan palveluiden tarjonnalle. Investoinnin kustannusarvio on kuitenkin niin korkea, että toteutusaikatauluun liittyy realistinen riski. Talojen käyttötalouteen tulisi saada nykyiseen verrattuna riittävä korotus, jotta taloja olisi mahdollista pitää avoinna mahdollisimman laajoilla aukioloajoilla. Samalla tulisi määritellä mistä lähtökohdista Myyrmäen keskustaa lähdetään laajemmin kehittämään. Se tyydytäänkö nukkumalähiöön vai tavoitellaanko myös päiväaikaan aktiivista kaupunginosaa, määrittelee myös taloihin kohdistuvia odotuksia. Kirjoitus on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen hanketta yleisesti käsittelevä osa on tässä ja kahteen muuhun kulttuuriyrittäjyyttä sekä tilojen merkitystä käyttäjien identiteetin näkökulmasta käsitteleviin osiin pääsee tekstin lopusta löytyvistä linkeistä.
Myyrmäen keskustauudistukseen sisältyvien Oivallusten talon ja Elämysten talon tarveselvitykset ovat maanantaina 28.4. kaupunginhallituksen käsittelyssä. Vantaan Sanomat (VS 16.4.25) kirjoitti kuinka
” Lähivuosien miljoona hankkeet tuovat iloa ja eloa Myyrmäkeen”. Hanke on ollut yksi päättyvän valtuustokauden kaupunkistrategian 2022–2025 kärkihankkeista, jonka tavoitteena on tarjota laajemmat ja toimivammat toimitilat kaikkiaan kymmenelle Myyrmäessä toimivalle vapaa-ajan ja kulttuurin palvelulle, kuten taidemuseo Artsille, kirjastolle, musiikkiopistolle, lastenkulttuurikeskukselle, asukastiloille, nuorisotiloille ja aikuisopistolle. Oivallusten taloon sisältyy lisäksi elokuvateatteri Kino Myyrin uudet tilat sekä kahvilavaraus, joiden operointi tapahtuu ulkopuolisen yrittäjän toimesta. Muilta osin talot näyttävät palvelevan ensi sijassa kaupungin järjestämää vapaa-ajan toimintaa, vaikka asukkailla ja kolmannen sektorin toimijoilla onkin mahdollisuus varata tiloja käyttöönsä.
Kaupunkistrategian mukaan Elämystentalon tulee olla arkkitehtuuriltaan erityisen laadukas ja seudullisesti merkittävä julkinen rakennus. Jopa “Wau”-efektistä on puhuttu. Tarveselvityksen mukaan hankkeen myötä ei saada vain parempia julkisia palveluita asukkaille, vaan myös uusia kävijöitä jopa ulkomaisia matkailijoita myöten, palveluita, työpaikkoja ja investointeja. Yhteyttä investointeihin ja työpaikkoihin ei selvityksessä sen paremmin avata, mutta selvää on että talot itsessään vaativat merkittävästi lisää henkilökuntaa. Sinänsä vähämerkityksellisenä yksityiskohtana tarveselvityksessä todetaan, että viereisen Myyrmannin kauppakeskuksen vuotuinen kävijämäärä 7 miljoonaa vastaa Louvren taidemuseon kävijämäärää. Tässä yhteydessä jää kuitenkin huomioimatta, että Louvren kävijöistä valtaosa käy tarkastelujaksolla museossa vain kerran, kun Myyrmannin kävijöistä suurin osa asioi kauppakeskuksessa useita kertoja viikossa, jopa päivittäin. Myyrmannin ei siten voida odottaa syöttävän Elämysten taloon miljoonia kävijöitä.
Hankekokonaisuuden myötä halutaan uudistaa Myyrmäen ydinkeskustan kaupunkirakennetta ja kaupunkikuvaa, sekä tukea Myyrmäen elinvoimaa 2030–2040-luvuilla. Kustannusarvio on Elämysten talon osalta 75 miljoonaa ja Oivallusten talon osalta 57 miljoonaa. Tulosyksiköiltä perittävät sisäiset vuokrat ovat samassa järjestyksessä 48,18 €/m2 ja 39,58 €/m2. Kaupunki ei kuitenkaan vuokraa kummastakaan talosta tiloja elinkeinonharjoittajille edellä mainittuja elokuvateatteria ja kahvilaa lukuun ottamatta. Hankesuunnitelmassa esitetyillä vuokrilla kulttuurialan ja luovan alan yrittäjien saaminen vuokralaisiksi olisikin haastavaa. Asukkaat ja kolmannen sektorin käyttäjät voivat kuitenkin hyödyntää aikuisopiston, asukastilojen, kuvataidekoulun ja nuorisotoimen tarpeisiin varattuja tiloja silloin kun ne eivät ole kaupungin omassa käytössä. Yhteiskäyttöiset tilat tuntuvat olevan tätä aikaa. Niitä perustellaan kustannus- ja tilatehokkuudella. Kääntöpuolena kliiniset tilat, joissa ei juurikaan näy käyttäjien jälki. Tilat ovat kuitenkin usein osa käyttäjiensä identiteettiä. Yhteiskäyttöisillä tiloilla on hyvät ja huonot puolensa, joita tarkastelen erillisessä kirjoituksessa.
Tämä edellyttää Atsilta vahvempaa profiloitumista, esimerkiksi vuonna 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti graffitti-, katu- ja performanssitaiteeseen, joiden osalta museo voisi haluttaessa nousta Suomen johtavaksi toimijaksi.
Oivallustentalon ja Elämystentalon sisältävä hanke on kunnianhimoinen ja toteutuessaan sillä olisi merkittävä positiivinen vaikutus Myyrmäen vapaa-ajan palveluiden tarjonnalle. Myyrmäen kirjasto on kävijämäärältään Vantaan vilkkain kirjasto, josta lainataan teoksia toiseksi eniten heti Tikkurilan kirjaston jälkeen. Taidemuseo Artsi tarvitsee isommat ja paremmat tilat noustakseen seudun merkittävien taidemuseoiden joukkoon. Artsi on kokonaisuuteen kaavaillusta toiminnoista se, joka voisi merkittävästi vetää vierailijoita myös Vantaan ulkopuolelta, jopa ulkomailta, kuten tarveselvityksessä maalaillaan. Tämä edellyttää Atsilta vahvempaa profiloitumista, esimerkiksi vuonna 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti graffitti-, katu- ja performanssitaiteeseen, joiden osalta museo voisi haluttaessa nousta Suomen johtavaksi toimijaksi. Myyrmäellä ja Vantaalla on vahvat perinteet katutaiteessa. Yleismuseona Artsin on haastavaa erottua Espoon Emmasta, saatikka Helsingin laajasta museotarjonnasta. Tässä yhteydessä on hyvä myös mainita kuinka taide toimii indikaattorina niille jännitteille ja haasteille, joita nykypäivän kaupunki kohtaa, olipa kyseessä segregaatio, eli sosiospatiaalinen eriytyminen, gentrifikaatio, eli keskiluokkaistuminen, taloudellinen haavoittuvuus tai kulttuurinen monimuotoisuus.
Molempien talojen yhteenlasketuksi kävijämääräksi tavoitellaan hankesuunnitelmien mukaan 900 000 kävijä vuodessa, eli noin 2 500 kävijää päivässä. Nykyisiä käyttäjämääriä ei tarveselvityksestä käy ilmi, mutta yksin kirjastossa kävi 2017 yhteensä 294 000 kävijää. Artsin kävijämäärä lienee 10 000 – 20 000 kävijän paikkeilla.
Vaikka hanke on alueen asukkaiden kannalta myönteinen ja kaikin tavoin kannatettava, sitä on hyvä tarkastella myös muutamasta kriittisestä näkökulmasta. Kahden rakennuksen yhteinen kustannusarvio on 132 miljoonaa euroa. Tämä on niin paljon, että hankkeen lykkääntyminen kaupungin talouteen kohdistuvien paineiden keskellä ei ole mikään mahdoton skenaario. Varsinkin kun kulttuurin rahoitukseen on viimeksi tällä viikolla tehty merkittäviä leikkauksia. Itse muistan kun vuonna 1985 aloitin oman, nyt jo 15 vuotta sitten päättyneen jakson kuntapolitiikassa, silloisen nuorisolautakunnan varapuheenjohtajana, meillä oli heti alkuvaiheessa käsittelyssä Asolan urheilupuiston, nykyisen Elmon hankesuunnitelma. Elmon uimahallin rakentaminen on nyt, liki 40 vuotta myöhemmin käynnistymässä urheilupuiston ensimmäisenä kohteena. Oivallusten talon ja Elämysten talon kohdalla kyse ei ole myöskään pelkästä investoinnista, vaan suuremmat tilat kasvattavat myös käyttökustannuksia, esimerkiksi henkilökunnan määrä tulisi helposti kaksinkertaistumaan. Lisärahoitusta ei voi myöskään kerätä karsimalla muiden alueiden palveluita tai kansalaistoiminnan avustuksia. Hankkeen viivästymiseen sekä toteutumiseen merkittävästi nykyisistä suunnitelmista riisuttuna liittyy siten merkittävä riski. Tämä voi konkretisoitua myös sitä kautta että valmistuessaan hienojen talojen aukioloaikoja joudutaan kustannussyistä rajoittamaan. Samalla on hyvä huomioida, että julkisten kulttuuripalveluiden rinnalla saattaa jatkossa korostua entistä vahvemmin erityisesti kulttuuriyrittäjyys sekä erilainen neljännen sektorin toiminta. Silti upean ja vaikuttavan kohteen tavoitteleminen ei ole mikään synti.
Kulttuurin ja elinvoiman yhteyttä lähiöiden elinvoimaan kannattaa tästäkin syystä tarkastella myös hieman laajemmasta kulttuuriyrittäjyyden ja luovan yrittäjyyden näkökulmasta.
On myös hyvä tiedostaa, millaisten arvojen, tavoitteiden ja narratiivien varaan Myyrmäen kehittäminen kaupunkikeskuksena tai lähiönä jatkossa pohjautuu. On olemassa riski, kaupunkisuunnittelun nykylinjaukset vievät aluetta yhä vahvemmin nukkumalähiöksi, jossa oleskelee päivisin lähinnä vaihteleva määrä työelämän ulkopuolella olevia ryhmiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, hoitovapaalla olevia sekä työttömiä. Iltaisin toki myös alueella asuvia, mutta muualla työssä käyviä. Asuntojen lisäksi alueelta löytyy lähinnä julkiset ja kaupalliset peruspalvelut. Tämän kaltaisessa asetelmassa kulttuuripalveluiden ja muiden vapaa-ajan palveluiden tehtäväksi jää helposti tarjota asukkaille sivistystä ja ajanvietettä. Elämysten ja oivallusten taloilla olisi tällöin toki suuri merkitys asukkaiden hyvinvoinnin lisääjänä, mutta talojen merkitys alueen elinvoiman kannalta voisi jäädä vähäiseksi. Kulttuurin ja elinvoiman yhteyttä lähiöiden elinvoimaan kannattaa tästäkin syystä tarkastella myös hieman laajemmasta kulttuuriyrittäjyyden ja luovan yrittäjyyden näkökulmasta, mihin palaan myös erillisessä blogikirjoituksessa.
Lue myös nämä:
Kulttuuriyrittäjyys ja luovan alan yrittäjyys vahvistavat tutkitusti elinvoimaa
Tilat ovat osa käyttäjiensä yhteistä identiteettiä
Tekstissä mainitut tarveselvitykset löytyvät täältä
