Myyrmäkeä on pidetty Vantaan toisena pääkeskuksena, mutta sen elinvoiman on annettu hiipua. Pienituloisuus on kasvanut ja koulutusaste laskenut. Samalla työpaikkarakenne on muuttunut. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on vähentynyt samalla, kun julkinen sektori on kasvanut. Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa Myyrmäessä oli vielä 1 500 arkkitehti- ja insinöörialojen työpaikkaa, nyt niitä on jäljellä 20. Sama kehitys koskee muita asiantuntija- ja luovan työn aloja. Keskus ilman työpaikkoja ei ole keskusta.
Kehitys näkyy Myyrmäen päiväaikaisessa katukuvassa, josta puuttuu työssä käyvä väestö, mikä jättää tilaa näkyvälle häiriökäyttäytymiselle. Ero Tikkurilaan on silmiinpistävä. Tiedustelin asiaa kaupunginjohtajalta Vantaan elinkeinopäivillä. Hän vastasi hieman yliolkaisesti, että työssä käyvät ovat toivottavasti työpaikoillaan, ja että kaupunki ei voi juurikaan ohjata työpaikkojen sijoittumista. Ehkä näinkin, mutta työpaikat tuovat mukanaan asiakkaita, yhteistyökumppaneita, tapaamisia, lounaita — toisin sanoen kaupunkielämää.
Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa Myyrmäessä oli vielä 1 500 arkkitehti- ja insinöörialojen työpaikkaa, nyt niitä on jäljellä 20.
Kun tarkastelin regressioanalyyseissä asiantuntijatyöpaikkojen yhteyttä muun muassa koulutustasoon, tulotasoon ja esimerkiksi kahviloiden määrään, vaikutus oli huomattava. Luova työ ja tietotyö vahvistavat elinvoimaa enemmän kuin pelkästään näiden työntekijöiden asuminen alueella. Palveluilla ja julkisilla työpaikoilla ei näy samaa vaikutusta.
Kokosimme neljä vuotta sitten pandemiasta toivuttaessa Myyräncolon kulttuuriyrittäjyystaloon liki 80 pienehköä toimijaa, jotka edustivat suurelta osin luovaa alaa. Talosta oli muodostumassa paikallinen luovan talouden keskittymä, jossa musiikki- ja kuvataidealan toimijat, tapahtumatuottajat, radiokanava, musiikkiklubit ja muut luovan osaamisen ammattilaiset saattoivat kasvattaa yritystoimintaansa. Talosta oli kehittymässä eräänlainen Helsingin Kaapelitehtaan ja Maria 01:n yhdistelmä lähiön mittakaavaan skaalattuna. Kehitys olisi houkutellut lisää alan toimijoita ja koulutettua väestöä. Juuri sellaista, jota lähiöihin kaivataan lisää.
Toiminnan haaste oli pandemia, joka ei jättänyt luovan alan yrittäjille resursseja talon kehittämiseen. Tilojen tehokas käyttöönotto vaati pääomia, joita haettiin myymällä osaamista ulos — näkyvin esimerkki oli Vantaan kaupungille 2022 ostopalveluna toteutettu Myyr York Park.
Kun kaupunki seuraavana vuonna sekoili hankinnan kanssa, koitui osuuskunnalle satojen tuhansien eurojen vahinko, joka käytännössä katkaisi Myyräncolon kehityspolun. Kaupungin toiveissa tuntui olevan luovan yritystoiminnan korvaaminen yhteisöllisellä harrastustoiminnalla, mutta lähiöiden elinvoiman palauttaminen edellyttää ympäristöä inspiroivaa yritystoimintaa.
Vantaan Sanomissa 13.11.2025 julkaistu mielipidekirjoitus
