Ilta-Sanomat uutisoi viime perjantaina (9.8.) näkyvästi, kuinka “Peukku-huumeen käyttö on kasvava ongelma Myyrmäessä, jossa häiriökäyttäytymisestä on tullut arkipäivää”. Vantaan Sanomat toisti samana päivänä julkaistussa vantaalaisia henkirikoksia käsitelleessä jutussa ainoana kaupunginosana, kuinka Myyrmäki on Vantaan turvattomampia asuinalueita. Pari päivää aikaisemmin (7.8.) Vantaan Sanomat uutisoi, kuinka rikokset ovat lisääntyneet Myyrmäessä poliisin tehovalvonnasta huolimatta, sekä edellisenä päivänä (6.8.) kuinka poliisi on puuttunut päihteiden käyttöön Myyrmäessä. Media on viimeisen vuoden aikana käsitellyt Myyrmäkeä kielteisessä valossa useammin kuin mitään muuta kaupunginosaa. Sama viesti on toistunut jo useamman vuoden aikana myös paikallisissa sosiaalisen median ryhmissä. Myyrmäestä puhutaan slummina ja gettona sekä Suomen vaarallisimpana kaupunginosana, josta kaikki kynnelle kykenevät haluavat muuttaa pois. Samaa viestiä toisti Vantaan Sanomat (10.7.) kertomalla, että kokeneen kiinteistönvälittäjän mukaan Myyrmäki ei enää houkuttele lapsiperheitä. Tämä kaikki siitä huolimatta, että valtaosa asukkaista pitää kaupunginosaa edelleen viihtyisänä alueena, josta löytyy kaikki arjessa tarvittavat palvelut. Ja edelleen, että vastaavia ongelmia löytyy käytännössä kaikista saman kokoisista kaupunginosista, joiden ympärille on rakentunut asemanseutu.
Se kuva, mikä Myyrmäen kautta nousee julkisuuteen, kertoo yleisemmin lähiöiden haasteesta pientaloalueiden, kehyskuntien sekä Helsingin kantakaupungin välissä. Tämä näkyi Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (2/25) julkaistussa Oskar Rönnbergin, Niko Pelkosen ja Mari Vaattovaaran tutkimusartikkelissa, joka nosti julkijuopottelun ja laittomien päihteiden väärinkäytön yhdeksi merkittävimmäksi lähiöiden asukkaita häiritseväksi ilmiöksi.
Vielä 90-luvulla Myyrmäkeä pidettiin hieman parempiosaisena alueena, jossa koulutetun väestön osuus oli keskimääräistä suurempi ja kuntavaalien tulos hehkui sinistä vastapainona Itä-Vantaan punaisille äänestysalueille. Myyrmanni oli valmistuessaan 1994 Helsingin seudun toiseksi suurin kauppakeskus. Urheilupuisto ja urheilutalo yhdessä ympäröivien ulkoilualueiden kanssa tarjosivat erinomaiset liikuntamahdollisuudet. Kulttuurin ystäville oli juuri valmistunut Myyrmäkitalo taidemuseoineen ja elokuvateattereineen, minkä lisäksi tarjontaa täydensi naapurikaupunginosan Martinus-sali. Vaskivuoren lukio musiikki- ja tanssilinjoineen muodostui 90-luvun puolivälissä vuodesta 1970 toimineen Myyrmäen yhteiskoulun tiloihin. Samoihin aikoihin Espoo-Vantaan teknisestä oppilaitoksesta muodostui ensin EVTEK-ammattikorkeakoulu ja myöhemmin Metropolia ammattikorkeakoulu. Toisen asteen koulutusta täydensi Mercuria kauppaoppilaitos Martinlaakson puolella sekä Myyrmäen ammattikoulu, joka sulautui osaksi Varia-ammattioppilaitosta. Myyrmäen tilanne näytti tulevaisuuden kannalta hyvältä, mutta sen jälkeen jotain on mennyt vahvasti pieleen.
Taustalta löytyy sekä kansallisia että paikallisia tekijöitä. Koko maan tasolla tarkasteltuna eriarvoisuus oli tasoittunut Suomessa koko 1900-luvun aina 90-luvun lamaan saakka, jonka jälkeen tuloerot kääntyivät kasvuun (mm. VATT, 2023). Yhä useampi parempituloinen muutti lähiöistä joko pientaloalueille ja kehyskuntiin tai vaihtoehtoisesti Helsingin kantakaupunkiin. Samanaikaisesti sellaisten työpaikkojen määrä, joihin on voinut työllistyä ilman perusasteen jälkeistä koulutusta, on vähentynyt vuoden 1987 noin 900 000 työpaikasta vuoden 2015 noin 280 000 työpaikkaan (Pekka Myrskylä, 2016; Matti Kortteinen, 2022). Kortteinen korostaa tämän murroksen mittasuhdetta vertaamalla sitä 50-luvun lopulta 70-luvun alkuun sijoittuvaan maaltamuuton aikakauteen, jolloin maa- ja metsätaloudesta katosi 700 000 työpaikkaa. Siinä missä maaseutuelinkeinojen murros hoidettiin kaupunkeihin ja Ruotsiin suuntautuneella muuttoliikkeellä, koulutusta vailla olevalla väestöllä ei ollut enää mahdollisuuksia vastaavaan liikkuvuuteen 2000-luvulla. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla oleva väestö on jämähtänyt pitkälti lähiöihin.
Sosiaalisen sekoittamisen tehon laskuun ei ole havahduttu riittävän ajoissa. Segregaatiota on torjuttu pitkään varsin menestyksellisesti sekoittamalla samoille alueille omistusasumista ja yhteiskunnan tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Yksi merkittävä tekijä sosiaalisen sekoittamisen tehon laskuun on ollut asuntosijoittamisen suosion kasvu 2010-luvulla aina Venäjän Ukrainaan suuntautuneen hyökkäyksen jälkeiseen kiinteistömarkkinoiden lamaan saakka. Kun vuoden 2023 tilastojen mukaan Myyrmäessä 28 % yksiöiden ja kaksioiden asukkaista omistaa itse asunnon, 15 % asuu yhteiskunnan tukemassa vuokra-asunnossa ja peräti 57 % muussa vuokra-asunnossa, on selvää, että asuntojen hallintamuotojen sekoittaminen ei enää riitä segregaation torjumiseksi. Huomionarvoista on, että Mari Vaattovaaran ja Pekka Vuoren vuonna 2023 valmistuneen tutkimuksen mukaan vain 5 % Vantaalle vuosina 2015–2021 valmistuneissa yksiöissä asuvista omistaa oman asuntonsa. Alueellisen segregaation torjumiseen tarvitaan myös muita keinoja.
Vuosituhannen vaihteessa Myyrmäessä oli lähemmäs 1 500 arkkitehti- ja insinöörialan työpaikkaa. Vuonna 2008 niitä oli vielä 741, mutta vuonna 2021 enää 20. Myyrmäessä oli vuonna 2000 yhteensä 6 058 työpaikkaa, joista noin 75 % yksityisellä sektorilla. Merkittävä osa näistä oli insinöörivaltaisia asiantuntijatyöpaikkoja muun muassa Imatran Voimalla, Projekti-Insinöörit Oy:llä, Rejlers Finland Oy:llä sekä NCC:llä. Vuonna 2022 työpaikkoja oli kokonaisuudessaan 4 462¹, joista noin puolet yksityisellä sektorilla. Työpaikat olivat vähentyneet erityisesti yksityisen sektorin asiantuntijatehtävissä ja lisääntyneet julkisella sektorilla kasvatuksen ja terveydenhuollon puolella. Kaikki neljä edellä mainittua työnantajaa ovat muuttaneet pois Myyrmäestä. Käsittelin työpaikkojen määrän hiipumista edellisessä blogikirjoituksessani.
Edellä kuvattu kehitys näkyy selvästi katukuvassa, kun vertaa kadulla kulkijoita Tikkurilan torin ja Myyrmäen Paalutorin tuntumassa. Jane Jacobsin klassinen ajatus “silmistä kadulla” tarkoittaa, että katuympäristö pysyy elävänä ja turvallisena, kun ihmiset ovat läsnä, liikkuvat ja tarkkailevat toisiaan arjen askareissa. Myyrmäessä katukuvasta puuttuu työssäkäyvä väestö ja heidän mukanaan merkittävä osa Jane Jacobsin kuvailemista valvovista silmistä, mikä on heikentänyt julkisen kaupunkitilan epävirallista sosiaalista kontrollia jättäen tilaa ongelmaksi koetulle häiriökäyttäytymiselle, mikä taas on kasvattanut asukkaiden tyytymättömyyttä omaa asuinaluettaan kohtaan.
Asiantuntijatyöpaikkojen poistumisen myötä myös korkeakoulututkinnon (ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto) suorittaneiden osuus 24–44-vuotiaasta väestöstä oli vuonna 1999 Myyrmäessä vielä 40 %, kun se vuonna 2023 oli enää 33 %. Samanaikaisesti koko Helsingin seudulla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on noussut vuosien 1999 ja 2023 välillä tuossa samassa ikäluokassa 42 %:sta 49 %:iin. Tapahtunut kehitys näkyy hyvin siinä, että seniorit ovat Myyrmäessä koulutetumpia kuin Vantaalla keskimäärin. Yli 64-vuotiaista 36,5 prosentilla oli 2023 korkeakoulututkinto. Koulutustason lasku on kohdistunut erityisesti nuorempiin ikäluokkiin. Tätäkin aihetta olen käsitellyt jo aikaisemmin.
Myös väestön ikärakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kun vuonna 1983 yli 64-vuotiaiden seniorien osuus väestöstä oli 5,4 %, vuoteen 2023 mennessä se oli noussut 22,3 %:iin, mikä vastaa kutakuinkin lähiöiden keskimääräistä kehitystä. Myös maahanmuuttaneiden määrä on ollut vahvassa kasvussa. Kun vuonna 2000 äidinkielenään muita kieliä kuin kotimaisia kieliä puhui 4,1 %, luku oli vuonna 2024 jo yli kolmannes eli 39 %. Kasvu on ollut viimeisen viiden vuoden aikana voimakasta, sillä vuonna 2020 luku oli 27,3 %. Siitä, miten maahanmuuttajat kaupunginosatasolla jakautuvat eri kansalaisuuksiin, ei avoimesta datasta löydy tarkempia tietoja. Koko maan tasolla maahanmuuttaneista noin 20 % on turvapaikanhakijoita, loput muilla perusteilla maahan saapuneita. Vantaalla on vuonna 2024 yhteensä 72 152 asukasta, jotka puhuivat äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Afrikan sarven kieliä heistä puhui 15 943, eli noin 22 %, mikä kertoo jotain turvapaikkaprosessin kautta saapuneiden osuudesta. Huomionarvoista on myös se, että Tilastokeskuksen mukaan 41 % maahanmuuttajista on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Vaikka maahanmuuttajien osuus korostuukin joissakin rikostyypeissä, Myyrmäen ongelmien selittäminen maahanmuutolla vie harhapoluille. Esimerkiksi päihteiden väärinkäyttäjien kohdalla maahanmuuttajaryhmät eivät erotu mitenkään silmiinpistävästi. Olkoonkin, että hieman eri värin ja eri tavalla pukeutuva ihminen voi näyttäytyä pelottavalta, mutta silloin syitä kannattaa etsiä myös omasta itsestä.
Myyrmäen ja Tikkurilan tai muidenkaan kaupunginosien jatkuva vastakkainasettelu ei ole rakentavaa, mutta samalla on myönnettävä, että Vantaan kehittämisen painopiste on viime aikoina kohdistunut liikaa Tikkurilaan sekä uusille alueille Aviapolikseen ja Kivistöön. Tästä ovat kärsineet paitsi Myyrmäki, myös Korso, Koivukylä ja Hakunila. Myyrmäen on linjattu olevan Vantaan toinen pääkeskus, minkä tulee näkyä voimavarojen kohdistamisessa.
Myyrmäessä on asuntorakentamiselle kaavoitettua rakentamatonta lainvoimaista rakennusoikeutta pyöreästi 70 000 k-m² ja tämän päälle vireillä ja valmistelussa olevissa kaavahankkeissa 130 000 k-m². Vertailun vuoksi Paalutorin kulmassa oleva vihreä tornitalo on asumisen ja liiketilan osalta yhteenlaskettuna noin 4 000 k-m² ja Myyrmäelle tyypillinen kaksiportainen ja viisikerroksinen asuintalo noin 2 500 k-m². Lainvoimaisiin kaavoihin näitä mahtuisi pyöreästi 20–25 kappaletta ja valmistelussa oleviin kaavoihin 30–50 kappaletta lisää. Selvää on, että mikäli nykyisen kehityksen ei haluta jatkuvan, tällaista määrää uusia asuntoja ei voida rakentaa ilman, että päivitetään kaavarunko ja näkemys siitä, mihin suuntaan Myyrmäkeä halutaan kehitettävän.
Myyrmäki tarvitsee radikaalin ja vahvan näkemyksen siitä, mihin suuntaan kaupunginosaa halutaan kehitettävän ja miten menetetty maine palautetaan.
Asuntorakentamisen painopiste perheasuntoihin
Uuden asuntorakentamisen painopisteen tulee olla erityisryhmien asumista lukuun ottamatta selkeästi perheasunnoissa, jotta koko kaupunginosan huoneistojen kokojakaumaa saadaan tasapainotettua. Tavoitteeksi tulee ottaa koulutetun keskiluokan osuuden lisääminen. Koska muutos ei tule tapahtumaan hetkessä, muutoksen hintana on hyväksyttävä rakentamisen hitaampi tahti.
Korkea rakentaminen keskitetään Myyrmäen ytimeen
Myyrmäelle on leimallista verrattain väljä viisikerroksinen rakentaminen. Korkea rakentaminen tulee keskittää kaupunginosan ytimeen, Paalutorin pohjoispuolelle, Jönsaksentien ja Myyrmäentien varteen.
Täydennysrakentamiseen tulee sisällyttää townhouse-tyyppistä tiivistä ja matalaa rakentamista
Rakentamista odottavissa kortteleissa, kuten Varian tontin pohjoispäässä, Raappavuorentien varrella sekä ns. Sporttikortteleissa, tulisi tutkia mahdollisuutta townhouse-tyyppiselle tiiviille ja matalalle rakentamiselle, mikä voisi avata kerrostaloja nopeamman tien lapsiperheiden ja koulutetun keskiluokan houkuttelemiseksi.
Keskeneräiset tontit valmiiksi ennen uusien avaamista ja julkinen kaupunkitila kuntoon
Myyrmäki ei saa näyttää koko kaupunginosan kattavalta työmaalta, joten keskeneräiset korttelit tulisi toteuttaa valmiiksi ennen uusien kortteleiden avaamista. Tämä voi edellyttää rakentajien keskinäisiä rakennusoikeuksien vaihtoja. Samalla julkinen kaupunkitila, kadut, torit ja puistot tulee rakentaa sellaiseen kuntoon, että ne näyttävät hoidetuilta. Myyrmäki tarvitsee takavuosien ”Johannekse”n” kaltaisen aluetalonmiehen, joka puuttuu heti rikkinäisiin roskiksiin, kaatuneisiin valopylväisiin ja repsottaviin katukiviin. Samalla Paalutorin maine Helsingin seudun yhteisenä torikaupan keskuksena tulee palauttaa kiinnittämällä huomiota torin yleisilmeeseen sekä toteuttamalla torille heti tämän päivän torikauppaa ja tapahtumia palvelevat sähköjärjestelyt.
Työpaikkojen määrä erityisesti avoimen sektorin asiantuntijatehtävissä tulee saada kasvuun
Myyrmäen asemakorttelit tulisikin varata erityisesti työpaikkarakentamiselle ja Myyrmäkeen tulee toteuttaa luovan alan yrityskeskittymä. Keskustan kortteleiden kivijalat tulee varata liiketiloille, mutta samalla tulee muistaa, että Myyrmäkeen tarvitaan myös muita kuin kaupan tai julkisen alan työpaikkoja.
Päihdekuntoutujien hoitopaikat tulee hajauttaa koko kaupungin alueelle
Olisi vastuutonta nimbyilyä esittää, että päihdekuntoutujien hoitopaikat siirrettäisiin kokonaisuudessaan Tikkurilaan tai muualle, mutta paikat voisi hajauttaa mahdollisuuksien mukaan kaikille suuralueille. Hoitopaikkojen tulee olla hyvin saavutettavissa, mitä tavoitetta hajauttaminen palvelee parhaiten, koska silloin hoitoon hakeutuminen olisi kaikille helppoa.
Maineen palautus vaatii tarinan muutosta
Myyrmäki ei voi irtautua kielteisestä mediakierteestä pelkillä torikunnostuksilla tai uusilla asunnoilla. Tarvitaan kokonaiskuva siitä, millaiseksi kaupunginosaksi se halutaan rakentaa. Vasta kun tarina muuttuu ongelmapuheesta vetovoimatekijöiden korostamiseen, voi Myyrmäki ottaa paikkansa toisena vahvana, elinvoimaisena ja houkuttelevana pääkeskuksena.
1)Luvusta on siivottu pois tilastoissa näkyvät 805 Avarnin vartijaa, jotka työskentelevät koko Etelä_suomen alueella
Tilastotietojen lähteenä on käytetty Helsingin seudun aluesarjat palvelua
