Myyrmäen Facebook-ryhmässä on säännöllisesti kauhisteltu uusien vuokratalojen rakentamista. Vuokratalojen suuren määrän onväitetty olevan yhteydessä segregaatiokehitykseen, turvattomuuden lisääntymiseen ja julkiseen päihteiden käyttöön. Ongelmiin, jotka nousivat esille myös yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa, jota kommentoin edellisessä blogikirjoituksessani. Päätin tarkastella tarkemmin kuinka tasaisesti vuokra-asunnot jakautuvat Vantaan suurimpiin lähiöihin. Lähteenä käytin Helsingin seudun aluesarjoja.
Vuokra-asuntojen osuus Myyrmäessä näyttäisi kokonaisuudessaan olevan vantaalaisten lähiöiden keskitasoa, 49 % kaikista asunnoista. Koko kaupungissa vuokralla asuu 42 % talouksista, mutta tässä luvussa ovat mukana myös pientaloalueet. Vuokra-asunnot jakautuvat yhteiskunnan tukemaan asuntotuotantoon, joita ovat ara-tuotanto sekä pitkän korkotuen tuotanto (mm. VAV ja M2-asunnot), asumisoikeusasuntoihin (mm. Asuntosäätiö ja TA-Asunnot Oy), vapaarahoitteisiin vuokrataloihin (mm. Lumo ja Sato) sekä omistusasuntokannasta vuokrattuihin asuntoihin (sijoitusasunnot ja muut vuokralle annetut asunnot). Avoimista tilastoista löytyy eriteltynä ara-asunnot, korkotukiasunnot, asumisoikeusasunnot sekä muut vuokra-asunnot. Viimeiseen ryhmään on niputettu sekä vapaarahoitteiset vuokratalot, että omistusasuntokannasta vuokratut asunnot, joten näiden osuutta ei voi tarkastella erikseen.
Yhteiskunnan tukemaan vuokra-asuntokantaa Myyrmäessä on 12,87 %, kun niiden osuus koko kaupungin asuntokannasta on 13,1 %. Muiden vuokra-asuntojen osuus on sitten suurempi 36,21 %, kun se koko kaupungin asuntokannasta on 28,8 %. Väitteelle siitä, että vuokra-asuntoja työnnettäisiin erityisesti Myyrmäkeen, tilastoista ei löydy tukea.
Vertailtaessa pääkaupunkiseudun kaupunkeja, ei myöskään löydy merkittäviä eroja lukuunottamatta sitä, että Kauniaisten asuntokannasta yhteiskunnan tukeman vuokra-asuntotuotannon osuus on selvästi alhaisin. Korkein se on Helsingissä, kuten myös muiden vuokra-asuntojen osuus.
| Kaupunki | Yhteiskunnan tukemat vuokra-asunnot % | Muut vuokra-asunnot % | Vuokra-asunnot yhteensä % |
| Helsinki | 17 % | 31 % | 48 % |
| Espoo | 14 % | 26 % | 40 % |
| Vantaa | 13 % | 29 % | 42 % |
| Kauniainen | 7 % | 24 % | 31 % |
Merkittävimmät erot kaupunkien välillä löytyykin väestörakenteesta, eikä asuntojen hallintamuodoista. Tarkasteltaessa väestön koulutusastetta, Vantaalla on pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita 7 – 8 %-yksikköä enemmän kuin Helsingissä ja Espoossa. Vastaavasti ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on 13 – 14 %-yksikköä naapureita vähemmän.
| Kaupunki | Pelkkä perusasteen tutkinto | Alempi korkeakoulututkinto | Ylempi korkeakoulututkinto |
| Helsinki | 23 % | 22 % | 24 % |
| Espoo | 24 % | 23 % | 25 % |
| Vantaa | 31 % | 21 % | 11 % |
Myös väestön tulotasoa tarkasteltaessa huomataan selkeä ero. Alimpaan tulokvintiiliin kuuluvia on kaikissa kaupungeissa vielä jokseenkin saman verran, mutta ylimpään kvintiiliin kuuluvia on Vantaalla 7 – 12 %-yksikköä vähemmän.
| Kaupunki | Alimpaan tulokvintiiliin (20 %) kuuluvat | Ylimpään tulokvintiiliin (20 %) kuuluvat |
| Helsinki | 22 % | 21 % |
| Espoo | 18 % | 26 % |
| Vantaa | 21 % | 14 % |
Yllä kuvattuja eroja selittää osittain muut demografiset tekijät, kuten väestön ikärakenne sekä se maahan muuttaneet väestön osalta ei löydy ulkomailla suoritettuja koulutustietoja. Kokonaiskuvaa nämä eivät kuitenkaan muuta.
Vantaan kaupunginvaltuustossa edustettuina olevat puolueet tekivät viime perjantaina tulevaa valtuustokautta koskevan valtuustosopimuksen, josta löytyi muun muassa seuraavat lähiöihin ja eriytymiskehityksen torjumiseen liittyvät linjaukset, joiden toteutumista on mielenkiintoista seurata.
”Vantaa laatii kaupunkitasoisen uudistusohjelman lähiöiden kunnostuksen käynnistämiseksi.”
”Pientalojen tarjontaa kasvatetaan.”
”Asuinhuoneistojen pinta-alasääntelyn jatkolla varmistetaan isompien perheasuntojen rakentaminen myös kerrostaloihin.”
”Kaupunkivihreyden ja viihtyvyyden rinnalle asuntopoliittisiin tavoitteisiin nostetaan velvoite tarkastella kaavoitushankkeiden vaikutukset sosiaaliseen toimintaympäristöön.”
”Vuonna 2024 Vantaalla käynnistyi työ segregaation ehkäisyn toimintamallin luomiseksi. Tavoitteena on turvallisuuden parantaminen ja nuorten hyvinvoinn in edistäminen. Työtä jatketaan valtuustokaudella 2025-2029. Vantaa varaa riittävät resurssit toiminnan käynnistämiseen.”
Kaupunkitasoinen lähiöohjelma on asia, jota itse olen esittänyt ja toivonut pidemmän aikaa. Segregaation ehkäisemisen toimintamalli liittyy siihen kiinteästi. Vantaalla on tehty arvokasta työtä yksilötason huono-osaisuuden poistamiseksi Sosiaalisesti kestävä Vantaa-ohjelman puitteissa. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota myös alueellisen huono-osaisuuden syvenemiseen ja etsiä keinoja siihen, miten Vantaan kilpailukykyä asuinpaikkana saadaan parannettua seudullisesti.
Vantaalaisten lähiöiden tulisi olla houkuttelevampia keskiluokan ja lapsiperheiden keskuudessa. Tämä ei tietenkään saa tarkoittaa sitä, etteikö kaupungissa olisi tarjolla kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia myös pienituloisille. Lähiöitä tulee kehittää kuitenkin niin, ettei kukaan joudu muuttamaan liian korkeiden asumiskustannusten takia pois, vaikka alueista tulisikin kiinnostavia asuinpaikkoja myös hieman paremmin ansaitsevien keskuudessa. Kyse on pitkälti lähiöiden maineesta, eikä sen nostamiseksi ole mitään hokkupokkus-keinoa. Muutos tapahtuu ajan kanssa. Seuraavassa joitakin keinoja:
- Pidetään julkinen kaupunkitila kunnossa, eikä anneta sen näyttää rapistuneelta. Korjataan hajonneet kaupunkikalusteet, kerätään roskat ja huolehditaan riittävästä valistuksesta.
- Ylläpidetään laadukkaita kouluja, joiden onnistumisista kerrotaan alueen asukkaille ja alueelle muuttamisesta kiinnostuneille.
- Markkinoidaan myös lähiöitä mahdollisina sijoittumispaikkoina työpaikoille. Asiantuntijatyöpaikoilla, kuolttuurialan työpaikoilla sekä laajemmin luovan alan työpaikoilla on tutkitusti yhteys alueen elinvoiman vahvistumiseen, perheisiin, koulutetumpaan väestöön, hieman paremmin ansaitsevaan väestöön sekä mielipidevaikuttajina toimiviin edelläkävijöihin. Isoja yrityksiä on vaikea saada ainakaan aluksi, mutta pienemmille yrityksille ja start upeille lähiöt voivat tarjota edullisia toimitiloja.
- Huolehditaan monipuolisesta asuntotarjonnasta, jonka rakenteella ohjataan asukasrakennetta haluttuun suuntaan.
- Käännetään maahanmuutto voimavaraksi ja huolehditaan että koulutetut ja uralla menestyvät maahanmuuttajat pysyvät vantaalaisina.
- Hyödynnetään tapahtumallisuutta, ei niinkään kansallisesti merkittäviä megatapahtumia, vaan ennemmin jatkuvaa sarjaa pienempiä tapahtumia ja elämyksiä, kirppareita, puistokonsertteja, ruokatapahtumia, urheilutapahtumia, pieniä teattereita, ulkoilmaelokuvia, musiikkiklubeja, leffateattereita , taidegallerioita, persoonallisia kahviloita ja ravintoloita sekä mitä ikinä keksitäänkin. Toteutetaan näitä yhdessä asukkaiden, 3. ja 4. sektorin sekä yrittäjien kanssa.
- Tuodaan taidetta julkiseen ulkotilaan aina graffiteista ja muraaleista perinteisempiin julkisiin taideteoksiin.
- Tehdään kaikille lähiöille oma viestintäsuunnitelma, verkkosivut, mobiiliaplikaatio sekä vaikkapa paikallislehti, jotka kertovat oman lähiön mahdollisuuksiat, tapahtumista, myytävistä ja vuokrattavista asunnoista sekä toimitiloista, työpaikoista, harrastus- ja opiskelumahdollisuuksista sekä alueen asukkaille että alueesta kiinnostuneille.
- Huolehditaan siitä, että asukkaat kokevat ylpeyttä omasta asuinalueesta sekä kunnioitetaan jokaisen lähiön ominaispiirteitä piirteitä ja historiaa.
Lopuksi vielä kirjoituksen otsikon kysymykseen. Vantaan asukasbarometrin 2024 mukaan suurin osa 18–49 vuotiaista vantaalaisista haluaa asua omakotitalossa. Valtuustosopimuksen mukaan päättäjät haluavat vastata tähän toiveeseen lisäämällä pientalotarjontaa sekä kaavoittamalla uusia pientaloalueita pelloille ja muille ihmisen jo muokkaamille alueille. Jokainen pientaloalueille muuttava uusi vantaalainen on todennäköisesti kuntatalouden kannalta positiivinen asia. Pientaloalueista voi kuitenkin muodostua uusi segregaation ajuri, mikäli yhä useampi vantaalaisissa lähiöissä asuva koulutettu lapsiperhe muuttaa uusille pientaloalueille. Yhteiskunnan tukeman vuokra-asuntokannan osuus pientaloalueilla on huomattavasti pienempi, kuten oheisesta kuvasta ilmenee. Tämän vuoksi lähiöiden vetovoimasta tulee huolehtia samanaikaisesti huolehtia.
Lisäksi olisi perusteltua pohtia tulisiko myös pientaloalueilla noudattaa kaupungin maa- ja asuntopoliittisten linjausten mukaista sosiaalista sekoittamista edellyttämällä että 20 % asunnoista olisi pitkäaikaisia vuokra-asuntoja ja 10 % asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja sekä lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja. Toki rikkomatta pientaloalueiden ilmettä kerrostalorakentamisella.
Lähteitä:
Helsingin seudun aluesarjat löytyyHelsingin tietokeskuksen sivuilta
Uusi valtuustosopimus löytyy neuvotteluita vetäneiden Vantaan demareiden sivuilta
Vantaan asukasbarometri 2024 löytyy Vantaan sivuilta
Vantaan maa- ja asuntopoliittisten linjausten seurantaraportti löytyy Vantaan kaupungin sivuilta
