Kirjoituksen tiivistelmä
- Vantaalla on tehty hienoa työtä yksilötason huono-osaisuuden torjumiseksi. Lähiöiden segregaatiokehityksen taittaminen edellyttää kuitenkin, että lähiöistä saadaan entistä vahvemmin myös koulutettua keskiluokkaa kiinnostavia asuinalueita.
- Asiantuntijatyöpaikoilla on tutkitusti tilastollisesti positiivinen yhteys koulutetun väestön osuuteen.
- Myyrmäessä työpaikkojen määrä on vähentynyt radikaalisti tällä vuosituhannella. Tähän on vaikuttanut osaltansa toimitilakannan purkaminen asuntorakentamisen alta.
- Samalla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus nuorten aikuisten ryhmässä on tippunut 7 %-yksiköllä, mutta noussut keski-ikäisten ja eläkeläisten ryhmissä. Sama kehitys pienemmässä määrin on havaittavissa koko kaupungin luvuissa.
- Kukoistavia kaupunkikeskuksia tulisi kehittää enemmän kantakaupunkimaiseen eri toimintoja kuten asumista, työpaikkoja sekä palveluita yhdistävään suuntaan. Myyrmäki olisi sopiva pilottikohde aloittaa, sillä alueelta löytyy hyvät lähtökohdat.
Vantaa on määritellyt itsensä monikeskuksiseksi kaupungiksi, josta löytyy useita kukoistavia kaupunkikeskuksia
Vantaa on määritellyt itsensä keskeisissä asiakirjoissa (mm. Kaupunkistrategia 2022–2025) monikeskuksiseksi kaupungiksi, jossa jokaisella seitsemästä suuralueesta Myyrmäellä, Kivistöllä, Aviapoliksella, Tikkurilalla, Koivukylällä, Korsolla ja Hakunilalla on oma keskustansa. Yleiskaavan 2020 mukaan kaupungissa on kolme pääkeskusta Aviapolis, Myyrmäki ja Tikkurila. Näistä Tikkurila toimii hallinnollisena keskuksena, josta löytyy kaupungintalo, keskeiset virastot ja jossa valtuusto, hallitus ja lautakunnan pääsääntöisesti kokoontuvat. Tikkurilalla ja Korsolla on pitkä historia 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille valmistuneen rautatien varrelle kasvaneina kauppa- ja teollisuustaajamina. Merkittävä teollinen toiminta on sittemmin lakannut tai siirtynyt syrjään. Tikkurila Oyj:n väritehtaat sijaitsevat kuitenkin toistaiseksi Tikkurilan kupeessa. Merkittävimmät kaupalliset keskittymätkin sijaitsevat nykyisin muualla ja Tikkurilan rooli on korostunut erityisesti hallinnollisena keskuksena.
Vaikka kaupunki puhuu strategioissa ja kaupunkimarkkinoinnissa mielellään kukoistavista kaupunkikeskustoista, muut suuremmat kaupunginosat täyttävät lähinnä lähiön määritelmän.
Vaikka kaupunki puhuu strategioissa ja kaupunkimarkkinoinnissa mielellään kukoistavista kaupunkikeskustoista, muut suuremmat kaupunginosat täyttävät lähinnä lähiön määritelmän, eli ovat kiinteästä kaupunkirakenteesta erilleen rakennettuja asuinalueita, joka on riippuvaisia varsinaisesta kaupungista ja sen työpaikoista, palveluista ja joukkoliikenteestä. Kiinteällä kaupunkirakenteella viitataan niin Vantaan kuin Espoon kohdalla ensisijassa Helsingin kantakaupunkiin, joskin Tikkurilaa on omassa mittakaavassaan kehitetty kantakaupunkimaisempaan suuntaan.
Ruotsalainen ABC ajattelu ohjasi aluekeskusten suunnittelua 1960- ja 70-luvuilla
Kun Koivukylän ja Myyrmäen ensimmäistä kaavarunkotyötä käynnistettiin 1967 taustalla vaikutti ruotsalainen ABC (arbete, bostad, centrum) ajattelu, jonka mukaan alueista tavoiteltiin asumista, työpaikkoja ja palveluita yhdistäviä aitoja kaupunkikeskuksia. Silloisen maalaiskunnan kaupallisen keskuksen kaavailtiin jopa siirtyvän Tikkurilasta Koivukylään, ja osa päättäjistä havitteli jopa hallinnollisen keskuksen siirtämistä. Molemmissa tapauksisa toteutui ensin asuminen. Laajemmat kaupalliset palvelut saatiin Myyrmäkeen pari vuosikymmentä kaavarunkotyön käynnistymisen jälkeen, kun IsoMyyrin kauppakeskus valmistui 1987 ja Myyrmanni 1994. Koivukylässä mm. K-Citymarketin sisältävä Koivukeskus valmistui vasta 2009. Työpaikkarakentaminen Myyrmäessä käynnistyi jo 70-luvulla, jolloin valmistui Myyrinpuhos (1975), ns. Kalevan talo Myyrmäentie 2:ssa (1976) sekä käynnistyi Imatran Voiman korttelin (nykyinen Virtatalo) mittavat rakennustyöt. Alun perin kerrostaloasuntoihin Ojahaanpolulla perustettu Projekti Insinöörit Oy (nykyisin osa Ilmalassa toimivaa Sweco Finland Oy:tä) rakennutti Liesikujalle 1980-luvulla kaksi toimitaloa. Rakennsutoimisto A Puolimatkan aluekonttori toimi ensin pienemmässä nykyisin jo puretussa kiinteistössä Louhelan puolella ja sen jälkeen Louhelantien ja Uomatien risteykseen 1976 valmistuneessa kiinteistössä. Rakennusliikkeen koko pääkonttori siirtyi myöhemmin Myyrmäkeen Jönsaksentien varteen 1987 valmistuneeseen kiinteistöön, jossa on NCC:n lähdön jälkeen toiminut vuodesta 2006 Myyrmäen terveysasema. Kaupungin omistama VTK-Kiinteistöt oy rakennutti Louhelan aseman viereen Patotielle pienyritystalon, johon sijoittui myös Vantaan musiikkiopisto. Vaskivuorentien varteen valmistui vielä 1992 pieni toimistotalo, jonka kivijalassa toimii KELA:n toimipiste. Toimistotilaa löytyy lisäksi pienempiä määriä kauppakeskuksista sekä kerrostalojen kivijaloista ja siipirakennuksista.
Myyrmäen työpaikkamäärä on romahtanut 2000-luvulla. erityisen suuri romahdus on ollut asiantuntijatyöpaikoissa
Myyrmäessä oli vuonna 2000 yhteensä 6 058 työpaikkaa, joista noin 4 700 yksityisellä sektorilla. Merkittävä osa näistä oli insinöörivaltaisia asiantuntijatyöpaikkoja muun muassa Imatran Voimalla, Projekti-Insinöörit Oy:llä, Rejlers Finland Oy:llä sekä NCC:llä. Vuonna 2020 työpaikoja oli kokonaisuudessaan 4 231, joista alle puolet, eli 2 111 yksityisellä sektorilla. Työpaikat olivat vähentyneet erityisesti yksityisen sektorin asiantuntijatehtävissä ja lisääntyneet julkisella sektorilla kasvatuksen ja terveydenhuollon puolella. Edellä mainitut neljä isoa yritystä ovat kaikki muuttaneet pois Myyrmäestä. Tänä vuonna Martinlaaksossa sijaitseva AFRY ilmoitti muuttavansa Leppävaaraan ja vievänsä mukanaan noin tuhat työpaikkaa Myyrmäen naapurikaupunginosasta.
Kirjoittaessani työpaikoista, en tee sitä työvoimapoliittisesta näkökulmasta, vaikka sekin on kasvaneiden työttömyyslukujen keskellä tärkeä näkökulma, varsinkin kun työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuoden 2025 alusta. Yksittäinen kaupunginosa on työvoiman ja työpaikkojen kohtaamisen kannalta usein liian suppea alue, työmarkkina-alue ylittää kaupunginosan ja jopa kaupungin rajat. Haluan tässä yhteydessä puhua työpaikkojen merkityksestä kaupunginosan elinvoimalle ja sosiaaliselle elämälle. Eron huomaa kun seuraa päiväaikaista katukuvaa Tikkuraitilla ja Myyrmäenraitilla. Tikkuraitin ja sen jatkeena toimivan Asematien varrella on koko matkalla raitille avautuvaa kivijalkaliiketilaa ja viihtyisiä terasseja. Myyrmäenraitin varrella liiketilan määrä on vähäisempää. Myyrmäessä päivällä liikkuvasta aikuisväestöstä myös yhä useampi on eri syistä työelämän ulkopuolella; eläkeläisiä, hoitovapaalla olevia, opiskelijoita ja työttömiä. Työpaikat tuovat kaupunginosan päivään aivan erilaista elämää, vilskettä sekä sosiaalisia kohtaamisia.
Olen poiminut seuraavaan kuvaan kaupunginosatasolla Vantaan seitsemän suuralueen keskukset. Aviapoliksen kohdalla suurin osa asukkaista löytyy edelleen Kehä III:n eteläpuolelta ja työpaikoista vastaavasti pohjoispuolelta. Veromiehestä näyttäisi suunnitelmien mukaan muodostuvan jatkossa Aviapoliksen keskus, josta muun muassa asema löytyy. Tikkurilan kaupunginosan rajojen hahmottaminen taas saattaa olla monelle vaikeaa. Kaupunginosa jää radan ja Talvikkitien väliin, vaikka yhtenäinen asutus ja työpaikat jatkuvat myös radan itäpuolelle ja Talvikkitien länsipuolelle. Myyrmäen rajojen hahmottaminen on useimmille helppoa, kunhan muistetaan että Louhela on osa Myyrmäen kaupunginosaa.
Kuvasta on helppo erottaa kolme pääkeskusta Aviapolis (Veromies), Myyrmäki ja Tikkurila, joissa kaikissa on työpaikkoja selvästi neljää muuta kaupunginosaa enemmän. Myyrmäessä työpaikkojen määrä on kuitenkin ollut edelleen selvässä laskussa, kun se erityisesti Veromiehessä on ollut vahvassa kasvussa. Tikkurilassa kasvu kohdistuu pitkälti kaupunginosan ulkopuolelle, heti rajan itäpuolelle, mikä ei näy tässä kuvassa. Varsinaisessa Tikkurilan kaupunginosassa on työpaikkoja lähes saman verran kuin asukkaita. Kun Myyrmäessä asukkaita on neljä kertaa työpaikkojen määrä, niin Veromiehessä asukkaita on vajaa neljännes työpaikkojen määrästä. Veromieheen on toki kaavoitettu runsaasti lisää asutusta, joten suhde tasottuu tulevaisuudessa.
Kun rinnalle otetaan asiantuntijatyöpaikkojen1 kehityksestä kertova kuva, huomataan niiden määrän tippuneen Myyrmäessä alle puoleen vuosien 2008 ja 2022 välillä. Veromiehessä kasvu seuraa kaikkien työpaikkojen kasvua. Tikkurilan pieni notkahdus selittyy oikeus- ja poliisitalon siirtymisellä evakkoon Aviapolikseen. Lopuissa neljässä kaupunginosassa asiantuntijatyöpaikkojen osuus jää marginaaliseksi.
Tikkurilassa ja pitkälti Aviapoliksessa kaupunki on ottanut tavoitteeksi kantakaupunkimaisen eri toimintoja sekoittavan kaupunkirakenteen. Jälkimmäinen on tosin vielä niin keskeneräinen, että lopputuloksesta voi vain esittää arvauksia. Tilastoja tarkastelemalla on pakko todeta, että Myyrmäen osalta kaupunki näyttää luopuneen kukoistavan kaupunkikeskustan rakentamisesta ja on tyytymässä hieman paremmilla palveluilla kuorrutettuun lähiöön. Osaamisen talo ja Elämysten talo muodostavat toteutuessaan merkittävän panostuksen kulttuuri ja sivistyspalveluihin. Kuten toukokuisessa blogikirjoituksesani totesin kulttuuriyrittäjyys ja luova yrittäjyys ovat siitäkin hankkeesta tulleet karsituiksi.
Mikä tekee asiantuntijatyöpaikoista kaupunkikehityksen kannalta merkityksellisiä?
Asiantuntijatyöpaikoilla on tilastollinen yhteys muun muassa alueen koulutus- ja tulotasoon, sekä lukuisiin muihin elinvoimaindikaattoreihin. Näillä tietointensiivisillä toimialoilla korostuvat korkeasti koulutetut työntekijät ja luova osaaminen. Asiantuntijat syövät paikallisissa lounasravintoloissa, tapaavat yhteistyökumppaneita kahviloissa, asioivat muita useammin paikallisissa palveluissa ja kivijalkaliikkeissä ja tuovat kaupunginosan arkeen uutta elämää. Osa työntekijöistä sijoittuu myös asumaan alueelle ja liittyvät mukaan rakentamaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa. Alueen vetovoima asuinalueena kasvaa.
Alihankkijat, palveluntoimittajat ja yhteistyökumppanit hakeutuvat lähelle toisiaan, jolloin alueelle muodostuu pikkuhiljaa eri alojen asiantuntijaklustereita. Siitä oli kyse myös viime vuosituhannen lopulla, kun Myrtsistä löytyi runsaasti arkkitehti- ja insinöörialan osaamista.
Hetkessä tätä ei uudelleen tyhjästä rakenneta, mutta panostamalla pieniin yrityksiin, luoviin aloihin ja tietointensiivisiin aloihin, sekä tekemällä yhteistyötä muun muassa paikallisen Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa Myyrmäestä on mahdollista muodostua jälleen vetovoimainen alue.
Myyrmäessä oli parhaimmillaan 12 toimitilakiinteistöä, kun pääasiassa vähittäiskauppaa palvelevat kauppa- ja ostoskeskukset sekä julkiset palvelukiinteistöt jätetään pois laskuista. Näistä neljä on jo purettu asumisen alta, kaksi on muutettu sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön, viiden osalta on eriasteisia suunnitelmia niiden korvaamisella asuntorakentamisella, näistä kolmen osalta on asemakaavamuutos vireillä. Käytännössä Virtatalo on ainoa toimitilakiinteistö, jonka yllä ei ole ollut purku-uhkaa, mutta senkin kohdalla kerrosalasta yhä suurempi osa on vuokrattu julkisille tai yksityisille hyvinvointipalveluille. Kehityksen taustalla vaikuttaa kaupungin tarve MAL sopimuksiin sisältyneiden asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiseen ja kiinteistöjen omistajien tavoite saada kiinteistöistä parempi tuotto. Myyrmäessä on viimeinen hetki katkaista kehityksen suunta. Työpaikkojen väheneminen ei ole mikään vääjäämätön luonnonlaki. Sijaintinsa puolesta Myyrmäen asema ei ole Tikkurilaa heikompi, 10 kilometrin säteellä sijaitsee jopa useampi korkeakoulu kuin Tikkurilasta katsottuna. Oheinen vuonna 2019 piirtämäni kuvaa sitä, mitä mahtuu 10 kilometrin säteelle Myyrmäestä ja Tikkurilasta ja missä kulkee HSL:n B ja C vyöhykkeiden raja. Ajankohta selittää tuon Pietari nuolen, joka ei tänään ole relevantti.
Myyrmäen 12:sta toimistokiinteistöstä vain yksi ei ole purku-uhan alla
Runsaan 5 kilometrin päässä sijaitseva Leppävaara muodostaa hyvän verrokin Myyrmäelle. Leppävaara on erityisen mielenkiintoinen koska Martinlaaksossa toimiva AFRY ilmoitti keväällä muuttavansa Leppävaaraan ja vievänsä 1 000 työpaikkaa mukanaan. Myyrmäki ja Leppävaara sijaitsevat molemmat raideyhteyden varrella ja valtaväylien kainalossa. Leppävaara toki näköetäisyydellä Kehä I:ltä, mutta eivät yhteydet Myyrmäestä Kehä III:lle, Hämeenlinnanväylälle ja Vihdintielle tai edes Kehä I:lle ole hankalia tai ruuhkaisia. Myyrmäessä on Metropolia ammattikorkeakoulun kampus, Leppävaarasta kampus muutti hieman etäämmälle Kiloon. Metropolian pääpaikka löytyy Helsingin Myllypurosta, joka on myös erinomainen vertailukohdan Myyrmäelle. Molemmista löytyy oppilaitoksen lisäksi erinomaiset liikuntamahdollisuudet ja molemmat ovat raideyhteyden varrella.
Koulutuksen ja asiantuntijatyöpaikkojen kohtalonyhteys
Kirjoitin juhannuksen alla siitä, kuinka korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on jäänyt Vantaalla naapurikunnista jälkeen. Asiantuntijatyöpaikkojen ja koulutuksen välillä vallitsee kohtalonyhteys. Esimerkiksi Martinlaaksossa toimiva AFRY valitsi uudeksi sijainnikseen Leppävaaran, koska heidän työntekijöistään suurin osa asuu Espoossa. Koska insinööritieteiden yliopistotasoinen koulutus on tapahtunut jo pitkään Otaniemessä, keskimääräistä useampi sieltä valmistunut on jäänyt Espooseen myös asumaan.
Edellä mainittu kohtalonyhteys saa tukea Myyrmäestä. Vuosituhannen vaihteessa asiantuntijatyöpaikkoja oli Myyrmäessä edellä mainittu noin 1 500 ja vuonna 2008 vielä 741, mutta niiden määrä oli tippunut 20 työpaikkaan vuoteen 2022 mennessä. Vastaavasti korkeakoulututkinnon (ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto) suorittaneiden osuus 24 – 44 vuotiaasta väestöstä oli vuonna 1999 Myyrmäessä 40 %, kun se vuonna 2023 oli enää 33 %. Samanaikaisesti koko Helsingin seudulla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on noussut vuosien 1999 ja 2023 välillä tuossa samassa ikäluokassa 42 %:sta 49 %:iin. Asiantuntijatyöpaikkojen katoamisen myötä Myyrmäkeen on asettunut asumaan vähemmän koulutettua väestöä.
Seuraavassa taulukossa on vielä Myyrmäen osalta korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väestöstä eri ikäryhmissä. Taulukko kertoo että vielä vuonna 1999 korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli varsin korkea (40 %) nuorten aikuisten, usein tutkintoon valmituneiden, työelämään siirtyneiden ja perheen perustaneiden keskuudessa ja jonkin verran alhaisempi (35 %) keski-ikäisten keskuudessa. Sen sijaan eläkeläisten keskuudessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli vielä 1999 selvästi alhaisempi (19 %). Saavuttaessa vuoteen 2023 korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten aikuisten osuus on laskenut selvästi (33 %), mutta noussut jonkin verran (39 %) keski-ikäisten ryhmässä ja reilusti (37%) eläkeläisten ryhmässä. Ilmiö selittyy ennen vuosituhannen vaihdetta alueelle muuttaneen koulutetun väestön ikääntymisellä. Sen sijaan nuorten aikuisten ryhmässä Myyrmäkeen on muuttanut selvästi vähemmän koulutettua väestöä, kuin ennen vuosituhannen vaihdetta. Tätä voi selittää asiantuntijatyöpaikkojen määrän vähenemisellä.
| Ikäryhmä | Vuosi 1999 | Vuosi 2023 |
|---|---|---|
| 25–44 vuotiaat | 40 % | 33 % |
| 45–64 vuotiaat | 35 % | 39 % |
| yli 64 vuotiaat | 19 % | 37 % |
Edellä mainittu nuorten aikuisten (25-44 vuotiaat) ryhmässä tapahtunut korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän lasku näkyy myös koko kaupungin tasolla, mutta huomattavasti pienempänä. Kun Vantaan 25–44 vuotiaiden osalta vuonna 1999 korkeakoulututkinnon oli suorittanut 36 %, niin osuus oli noussut huippuvuoteen 2010 mennessä 37 %:iin. Tämän jälkeen tapahtui käänne ja vuonna 2023 korkeakoulututkinnon suorittaneita oli enää 34 %, kun heitä oli koko pääkaupunkiseudun 25–44 vuotiaasta väestöstä 49 %. Moni ehkä haluaa selittää tätä maahanmuuttaneiden osuudella, mutta Tilastokeskuksen kesällä 2024 julkistaman tiedon mukaan 41 % iältään 18–64 vuotiaista maahanmuuttaneista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Kun vieraskielisen väestön osuus seudun kaupungeissa on koko väestöstä jokseenkin samalla tasolla, Espoossa 24 %, Helsingissä 20 % ja Vantaalla 27 %, maahanmuuttaneiden osuudella tätä ei voi ainakaan yksin selittää.
Vaikka olen tässä käsitellyt korkeakoulututkinnon suorittaneita, tästä ei pidä vetää sitä johtopäätöstä, etteikö muullakin koulutuksella voisi pärjätä elämässä hyvin. Tilastot kertovat suuresta kuvasta ja todennäköisyyksistä, mutta niistä ei voi vetää yksilöä koskevia johtopäätöksiä. Mutta koulutuksen, asiantuntijatyöpaikkojen, tulojen ja kuntatalouden välillä on kuitenkin selvä tilastollinen yhteys.
Etätyö on tuonut uuden ulottuvuuden asuinalueiden ja työpaikka-alueiden suhteeseen
Etätyö on vakiintunut pandemian jälkeen osaksi normaalia työrytmiä, mikä on jopa vähentänyt yritysten toimitilatarvetta. Työntekijät saattavat käydä toimistolla ainoastaan yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Toisaalta viime aikoina työnantajien puolelta on kuultu kasvavassa määrin vaatimuksia paluusta toimistoon, mikä on jakanut niin työntekijöiden kuin asiantuntijoiden mielipiteitä. Siinä missä joku kokee työskentelevänsä tehokkaammin kotoa käsin kenenkään häiritsemättä, työnantajat pelkäävät innostuksen, luovuuden ja uusien ideoiden katoavan kun työntekijät eivät kohtaa toisiaan.
Etätyö koskettaa erityisesti asiantuntijatehtävissä työskenteleviä. Suorittavissa tehtävissä ja asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät ovat sidottuja työpaikkoihinsa. Etätyön yleistyminen on vaikuttanut siihen, missä määrin työntekijät oleskelevat työpaikan sijaintipaikalla ja missä määrin kotikaupunginosassa. Alueilla, joilla asuu runsaasti etätöitä tekeviä, tämä todennäköisesti näkyy erilaisten palveluiden päiväaikaisen käytön lisääntymisenä. Vastaavasti lounasravintoloiden, partureiden sekä muiden palveluiden ja liikkeiden asiakasmäärät työpaikko-alueilla ovat laskeneet
Etätyöskentelyn yleistymisen ja yksinyrittämisen myötä erilaisten Coworking tilojen suosio on kasvanut. Myös Myyrmäessä on toiminut loppuvuodesta 2017 lähtien Coworking Myyr York tila. Coworking tilat tarjoavat muun muassa yhteisön, monipuolisen toimistotekniikan ja kokoustilat läheltä kotia.
Kohti kukoistavia kaupunkikeskuksia
Kaikkien suuralueiden keskusten osalta tavoitteeksi tulisi ottaa kantakaupunkimaisuuden lisääminen. Tällä tarkoitan sitä, että kukoistavat kaupunkikeskustat ovat alueita, joissa aidosti yhdistyy asuminen, opiskelu, palvelut ja työpaikat. Kukoistavat kaupunkikeskustat ovat alueita, joiden vireässä katukuvassa ovat edustettuina eri elämäntilanteessa olevat ihmiset ja joiden pääkatujen varrelta löytyy monipuolinen arjen tarpeita vastaava palvelutarjonta. Alueita, joista löytyy monipuoliset vapaa-ajan palvelut sekä myös vireä iltaelämä. Kukoistavat kaupunkikeskustat ovat alueita, jonne tullaan töihin tai vierailemaan myös alueen ulkopuolelta.
Tilastotietojen lähteenä on käytetty Helsingin tietokeskuksen ylläpitämistä Helsingin seudun aluesarjoista löytyviä Tilastokeskuksen ylläpitämiä tietoja.
- Tässä yhteydessä asiantuntijatyöpaikoilla tarkoitetaan seuraavia Tilastokeskuksen TOL2008 luokituksen mukaisia toimialoja: 58= Kustannustoiminta, 59= Elokuva, video, televisio ja äänitetuotanto, 62=Ohjelmistot ja konsultointi, K=Rahoitus ja vakuutustoiminta, L=Kiinteistöalan toiminta, M= Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, 82=Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle, 854=Korkea-asteen koulutus, R=Taiteet, viihde ja virkistys, 94=Järjestöjen toiminta.
